13. tammikuuta 2018

Greetings from Eden

Viikko lomailua on sujunut hienosti. Toki on pitänyt jännittää varpaassa verille repeytynen rakon mahdollista tulehtumista ja kinuta Hra Kepposta jälleen käymään mummulle apteekissa. Mutta stressitaso on hyvin alhainen.

Lensimme ystäväni Jonnan kanssa Dohan kautta Malediivien pääkaupunkiin Maleen. Sieltä jatkoimme vesitasolla Ari atolleille hotelliimme. Vesitason miehistö oli rennosti varvastossuissa, jotka heittivät pois ohjaamossa 😊 Näkymät vesitasosta olivat upeat, mutta oli hikistä ja meluista kyytiä.

Miehistö purkaa laukkuja vesitasosta

Stressitason pudottaa nollaan vain vilkaisu terassilta. Luonto on huumaavan kaunista täällä. Meri hohtaa vaalean turkoosina ja tumman sinisenä. Aaltojen kohina kuulostaa suorastaan meditatiiviselta. Saarella kävellään paljain jaloin - myös ravintolaan.

Päiväohjelmakin on leppoisa. Aamiaisen jälkeen päivän ensimmäinen snorklaus. Siinä menee tunnista melkein kolmeen riippuen mitä näkyy ja millaiset ovat virtaukset. Sitten lounaalle. Lounaan jälkeen lötköilyä ja kenties vesiturvallisuutta kohentava pinacolada 😉. Sitten iltapäivän snorklaus. Sen jälkeen rentoilua ja/tai lueskelua. Sitten suihkun kautta illalliselle. Sen jälkeen alkaa Pokemon Gota. Pokemon ominaisuuksiltaan piskuinen saari on kuin Suomenlinna. Olen jo joutunut aloittamaan tuplakeräyksen. Kerään siis myös keskimmäiselle, hän ei muuten ikinä toipuisi tilanteesta.

Jos on huumaavan kauniit maisemat, niin vähintään yhtä kaunista on pinnan alla. Olemme nähneet mielettömästi erilaisia kaloja ja jopa niitä harvinaisuuksiakin. Niistä lisää myöhemmin.

Mukavaa viikonloppua!



Suosikkibaarimme 💙 ja usein ihan tyhjä


7. tammikuuta 2018

Laitettaisiko vielä joku riesa

Riesaraportti, osa 3

Torstaiaamuna keskimmäinen heräsi kärttyisenä ja tuli aamiaispöytään valitellen kipeitä korviaan. Lapsen silmäluomet olivat aivan turvoksissa, samoin punaisena hehkuvat korvat. Kasvot ja kaula olivat pahasti ihottumassa. Selvästikin allerginen reaktio täishampooseen *huoh ja kääks* Iskin allergialääkeet peliin ja toivoin, että reaktio hellittää eikä tarvitse lähtökiireessä viedä lasta lääkäriin.

Perjantaiaamuna pojan naama näyttikin onneksi paljon paremmalta. Aamulla soittelin vaarille kuulumisia. Toipumiseen oli tullut takapakkia. Leikattu jalka oli tulehtunut ja vaari siirrettiin vielä samana päivänä takaisin sairaalaan, jossa leikkaus tehtiin. *Huoh ja kääks* Toivottavasti ei ole mikään superbakteeri! Harmittaa, etten ehtinyt ennen lomaani käydä tapaamassa kumpaakaan vanhempaani. Täisavotta vei todella paljon aikaa.

Äitini vanhainkodista tuli perjantaina lounasaikaan puhelinsoitto "Kuule, sellaista soiteltiin, että äidiltäsi loppuu lääke x heti huomenna. Että voisitko tuoda huomenna viimeistään lisää?" Verenpaine huiteli 200, työt pitäisi saada valmiiksi ja kamat kassiin ja startti lentokentälle klo 15. My hero eli Hra Kepponen lupasi pelastaa tilanteen ja hoitaa asian lähtöni jälkeen.

Minua jäi mietityttämään soitosta, että olipa oudon kuuloinen lääke. Tarkastin äidin lääkelistan. Ei siellä ole sellaista lääkettä. Juuri kun aioin soittaa vanhainkotiin, sieltä soitettiin uudestaan: "hei vaan, nyt tuli sanottua ihan väärä lääke, se onkin lääke z joka loppuu". Olin vähän hämmentynyt tästä lääkeasiasta, näinkö asioita kuuluu hoitaa?

Onneksi olin jo siinä vaiheessa lomalla, kun hra Kepponen lunasti lääkettä ja apteekki sanoi, että lääkettä pitäisi olla jäljellä melkein kuukaudeksi... voihan se olla että olen itse sössinyt asian, mutta yllättävän epäjärjestelmälliseltä vaikutti vanhainkodin lääkehallinta.

Lähtökiireissäni ehdin vielä lataamaan BookBeatista houkuttelevimmat kirjat lomalle. Siellä oli kutkuttelevia uutuuksia. Vihdoinkin aikaa lukea.

Kun vihdoin kaiken hässäkän jälkeen istuin koneessa ja rentous alkoi vallata jäseneni, kaivoin tabletin esille lukeakseni. Tabletti ei käynnistynyt! Harkitsin hakkaavani tablettia hullunkiilto silmissäni lentokoneen pöytään. Nielin kiukkuni.

Voi Lenovo minkä menit tekemään!

Edes it-tukeni Hra Kepponen ei pysty auttamaan. Täppäri *kele ei käynnisty. Nyt minulla onkin sitten aikaa blogata kännykällä.

Todellakin toivon, että riesaputki katkesi tuohon täppäriin ja vaari toipuisi hyvin ja loma onnistuisi. Ainakin olemme ystäväni Jonnan kanssa onnellisesti perillä.

Mukavaa sunnuntaita!

3. tammikuuta 2018

Riesa se on pienempikin riesa

Viime päivinä elämäni on ollut aikamoista sompailua paikasta toiseen. Olen yrittänyt vierailla mahdollisimman usein sekä äitini luona vanhainkodissa että isäni luona sairaalassa. Olen vienyt tarpeellisia tavaroita molemmille, hoidellut pieniä hankintoja jne. Tietenkin kaikki tämä töiden ohella. Olen naulinnut katseeni maaliin, perjantaina illalla minulla alkaa loma. Kuormitus on ollut aikamoinen ja sen lisäksi on iskenyt huonon onnen putki.

Tiistaina suoritin itseni aamukoomassa kohti toimistoa. Autossa kiroilin, että unohdin ottaa lattetetran mukaani. Ostin sitten toimistolta kahvin ja työkavereiden kanssa vaihdeltiinkin pidempään ajatuksia ja kuulumisia kahvitilassa. Kun tulin takaisin paikalleni, ihmettelin pöydällä olevaa kahvitahraa. Se tuli repustani. Kääks! Repussani olikin yllättäen lattetetra ja se oli alkanut vuotamaan. Repussa oli työtietokoneeni. Kauhistuksekseni siihen oli valunut kahvia!

Kone onneksi käynnistyi vielä, mutta vaihtoonhan se menee. Kastuneen puolen usb-portit ovat rikki ja näyttö aika surkeassa kunnossa. Kyllä harmittaa.

Lattet näytön välissä

Seuraavaksi sitten teimme täilöydöksen perheessä. Ei ollut epäselvää lainkaan, että onko yhdellä lapsella täitä. Hirveä urakka oli pään putsauksssa ja uusinta tiedossa. Urakka jatkui sitten neljän muun pään tutkimisessa. Kolme puhdasta päätä ja yhdeltä saimme pienen saaliin. Samalla aloitimme järkyttävän pyykirumban, pakastuksen ja saunotuksen. Huomiselle on täysi jätesäkillinen pestävää vielä odottamassa. Huoh.

Sen verran on ajatukset harhailleet omilla teillään, että jännityksellä odotan poliisilta postia. Sairaala/vanhainkotireissujen yhteydessä on kahdesti välähtänyt peltipoliisi. Tietenkin sen jälkeen, kun kehällä on 80 vaihtunut juuri 60. Toisella kerralla vahvasti epäilen, että kameran oli pakko välähtää viereisen kaistan autolle. Mutta voi olla, että saan elämäni ensimmäisen ylinopeussakonkin tässä hässäkässä.

Perjantai-iltapäivänä odottaa lento lomalle. Jotain tavaroitakin pitäisi saada pakattua siihen mennessä. Töissä pitäisi ennen lomaa rykäistä joku projektisuunnitelman tynkä ja korjata yksi dokumentti. Nukkuminen on yliarvostettua ;) Onneksi Hra Kepponen on ollut hyvässä täitaisteluvedossa. My hero.

Että sellaista tänne *huoh*

31. joulukuuta 2017

Vuosi 2017


Tammikuu
Vuosi 2017 alkoi ihanasti matkalla. Vietimme onnistuneen viikon ystäväni Jonnan kanssa Kuuban Varaderossa. Teimme kokopäiväretken Sikojenlahdelle snorklaamaan sekä Havanaan. Muuten rentoilimme rannalla. Toki ehdimme vähän snorklaamaan Varaderossakin ja hankkimaan ilman kielitaitoa Jonnalle uuden hiusmallin.

Säät Helsingissä ovat kuvien perusteella olleet poikkeuksellisen aurinkoisia ja ulkoilin paljon. Tammikuulta löytyy monia kauniita ulkoilukuvia merenrannalta. Mieleeni jäi hyvin se, että Kallahdenkainalossa oli jäällä paljon ulkoilijoita, mutta reilun kilometrin päässä saman niemen päässä oli meri aivan sula. Toki huonollakin säällä tuli pelattua Pokemon Gota keskimmäisen kanssa ahkerasti ;) Oli ihana tammikuu!


Helmikuu
Helmikuukin alkoi ihanasti, olin ystävieni Annan ja Leenan kanssa Tampereella. Kävimme katsomassa Cabaree-musikaalin, illastimme Masussa ja kävimme drinkeillä Moro sky barissa. Hyvää ulkoilusäätäkin osui viikonlopuiksi -mikä ilo! Keskimmäisen ja kuopuksenkin kanssa avasimme murtsikkakauden. Keskimmäinen ja kuopus kävivät hiihtolomaviikolla laskettelukoulua Talmassa. olipas se kuljettelu taas yhtä sompailua. Esikoinen puolestaan kävi hiihtolomalla isovanhemmillaan Tampereella. Kulttuuriakin ehdin kokemaan Kiasmassa ja herkuttelemaan afternoon tealla työkavereiden kanssa Kämpissä. Helmikuukin oli tosi kiva kuukausi!


Maaliskuu
Maaliskuukin alkoi ihanasti, meillä oli koko perheen yhteinen talviloma. Ajelimme jälleen Vuokattiin. Pimeässä saavuimme perille tänä vuonnakin, mutta emme päässeet nauttimaan revontulista kuten edellisellä kerralla. Muutaman päivän ajan talvisää oli aivan täydellinen Vuokatissa. Puut olivat lumi- ja jääkuorruutteessa, taivas sininen ja aurinko paistoi. Noista päivistä otettiin kaikki irti. Auringonlaskutkin olivat taas vertaansa vailla. Vierailimme jälleen Angry Birds puistossa ja uutena kokemuksena teimme talvipatikoinnin vaaralle. Paluumatkalla yövyimme Jyväskylän kupeessa Peurungan kylpylähotellissa. Pienemmät pojat innostuivat kovasti vesiliukumäestä. Minusta Peurungassa parasta oli upea auringonlasku. Reissun jälkeen saimme flunssan. Loppukuu menikin sitten sairastelun merkeissä.


Huhtikuu
Huhtikuu oli kiva ja herkullinen kuukausi. Kävimme esikoisen ja Hra Kepposen kanssa Klaus K:ssa brunssilla ja heti perään käynnistimme parsakauden. Parsa on varma kevään merkki! Palmusunnuntaina meiltä lähti virpomaan yksi pikkutrulli. Saattoi hyvin olla viimeinen virvontakierros. Pääsiäiseen valmistauduin kukkakurssilla ja tosi simppeleillä askarteluilla. Hra Kepposen sukulaiset tulivat meille pääsiäisluonaalle, 7 aikuista, 4 poikaa ja 2 koiraa takasivat aikamoisen vilskeen :) Minulla ja Hra Kepposella oli pääsiäisen jälkeen pari päivää lomaa ja vietimme ne lähinnä ulkoillen ja kahvitellen. Loppukuusta teimme vierailun keskimmäisen kanssa hänen kummeilleen Mikkeliin -oli kiva retki. Anopin koira oli meillä pari viikkoa hoidoissa ja talo tuntui sen jälkeen niin tyhjältä, kun ei ollut koiraa pyörimässä koko ajan jaloissa. Kaikkiaan varsin mukava huhtikuu.


Toukokuu
Vapun päiväksi luvattiin todella kylmää säätä ja päädyimme viettämään vapunpäivän kotona. Sää ei kuitenkaan ollut niin kylmä kuin luvattiin, joten olisi varmaan kannattanut mennä Ullanlinnanmäelle. Vuotta aikaisemmin meillä oli todella kivaa siellä ystäväni perheen kanssa. Alkukuun säät olivat merkilliset, satoi lunta ja herneen kokoisia rakeita useamman kerran. 10.5 narsissini on lumihangessa ja valkovuokot kuolleet lumeen. Minulle toukokuu oli aivan mahtava kuukausi. Olin ostanut ystävänpäiväalesta halpamatkan Sardiniaan. Reissuun lähti kuopus ja keskimmäinen ja ystäväni Jonna poikansa kanssa. Meillä oli tosi onnistunut viikko ja säätkin olivat hyvät. Sardian rannat olivat upeita ja veneretkemme La Maddalenan saaristossa snorklauksineen aivan huikea. Toukokuussa vietimme tietysti äitienpäivää, keskimmäisen synttäreitä Megazonessa ja isäni 80v päivää. Kirsikankukintaakin ehdin ihailemaan, vaikka en ihan parhaaseen aikaan päässyt paikalle. Ihanassa säässä pääsin vielä kuun lopussa mukaan Länsi-Uudenmaan Lumo matkailun kierrokselle Tammisaareen, Hankoon ja Siuntioon. Aivan mahtava toukokuu!


Kesäkuu
Kesäkuu on yksi vuoden hankalimmista kuukausista, koska omien töiden ohella pitää pyöritellä pikkukoulaisten päivät. Kesäkuusta tuli kuljetushärdellistä huolimatta aivan mahtava kuukausi! Kesäkuu alkoi toisella Länsi-Uudenmaan Lumo matkailun retkellä, tällä kertaa Lohjalle. Kesäkuussa oli muutamia sen verran lämpöisiä päiviä ennen juhannusta, että piipahdimme maalaismummolassa saunomassa ja uimassa. Pokemon Gota tuli pelattua ahkerasti ja sen myötä ulkoilutua. Ensimmäistä kertaa ehdin käymään Haagan alppiruusupuistossa ja se on kyllä mahtava paikka. Tuula's life blogista voitin pääsyliput Taste of Helsinkiin. Olen sielläkin käymistä suunnitellut monena vuotena. Sää suosi vierailuamme Taste of Helsingissä ja onnistuimme nappaamaan pöytäpaikat ja viihdyimmekin todella pitkään siellä. Kuopus ja keskimmäinen kävivät tiedeleiriä Heurekassa ja kävimme sitten koko jengi siellä Body worlds-näyttely oli hieno. Esikoinen löysi kesäkuussa päiväleiriltä koko kesäksi itselleen uuden harrastuksen: jollapurjehduksen. Kuun lopussa lähdin Jonnan kanssa reppureissuun. Lensimme Korfulle, josta jatkoimme aivan huikeaan Meteoraan. Meteorasta jatkoimme Albaniaan. En oikein voi jälkikäteen ymmärtääkään, että sain tällaisen kesäkuun.


Heinäkuu
Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi Albanian Sarandassa. Palasimme Korfun kautta takaisin Suomeen ja minä menin töihin. Vietimme kesällä melkein 4 viikkoa Ukin mökillä. Sinne tuli nopea nettiyhteys, mikä mahdollisti etätyöskentelyn mökiltä. Toinen aikuinen teki etätöitä ja toinen lomaili poikien kanssa. Kesän lomasäät olivat kehnot. Hiukan ehdimme uida ennen veden viilenemistä, mutta muuten piti alkaa miettimään mökille viihdettä. Kävimme Seinäjoella Duudson parkissa tapaamassa ystävääni Sirkkua lapsineen, polskimme hotelli Mesikämmenen kylpylässä Ähtärissä sekä Nokia Edenissä, kävimme Mäntän Serchlacius-museot lävitse, tutustuimme Seitsemisen kansallispuistoon, kävimme Alavuudella keilaamassa, kävimme taas ihastelemassa Torisevan rotkojärviä ja syömässä kahvilan kookossuklaakakku sekä tapasimme kuopuksen kummitätiä perheineen. Mustikoitakin poimimme. Kotiin palattiin vasta elokuun puolella. Ihan hirveän paljon ehtii tehdä kolmessa lomaviikossa, kun ei ole rantakeliä. Heinäkuun mieleenpainuvin juttu oli Sirkun järjestämä savusaunailta Kammikylässä nevalla. Saunoimme urakalla ja vilvoittelimme suohon kaivetussa vallihaudassa. Saimme omistajalta luvan nukkua yömme Julmetun salissa. Vaikka säät oli surkeat, niin loma oli tosi onnistunut! Nyt mielen valtaa aikamoinen haikeus, koska ukki suunnittelee mökin myymistä ja kesä 2017 saattaa jäädä viimeiseksi kesäksi Virroilla.


Elokuu
Elokuun alussa vietimme vielä viimeiset mökkipäivät. Keskimmäinen sai hammashoitoa kyläkaupan pihalla, kun heiluva hammas ei omin voimin irronnut. Kätevien Emäntien kanssa teimme perinteisen kesäretken, tällä kertaa kohteena oli Tuusulanjärven taitelijamuseot. Oli kiva päivä. Tuusulaan palasin pian uudestaan, kävimme sielä isäni ja esikoisen kanssa kesäteatterissa. Kaupunkiin palattuamme pääsimme keskimmäisen kanssa Pokemon Go raidien makuun ja aika paljon tuli viikonloppuisin poketettua. Aloitimme myös huonekalukaupoissa ravaamisen ja syksyn aikana meille tulikin uusi sohva ja uusi ruokailuryhmä. Yhtenä nättinä iltana kävimme poimimassa työkaverini Ilonan kanssa vadelmia marjatilalla. Loppukuun huipentuma oli käynti Loviisan Wanhat talot tapahtumassa. Vaikka kävijöitä oli tungokseen saakka, tykkäsin tapahtumasta todella paljon.


Syyskuu
Syyskuu alkoi mahtavasti. Sain napattua Taiteiden yön tarjouksesta balettiliput itselleni ja ystävälleni Tiinalle. Kävimme ensin herkuttelemassa Farangissa. Jestas tofu voi olla hyvää! Baletti oli aivan huikean hyvä, suorastaan liitelimme sieltä kotiin. Kuun tympeisiin juttuihin kuului se, että koimme Citymarketin parkkipaikalla kolmannen kolarin *huoh*. Sen lisäksi autoa onkin kolhittu vain omaan autotalliin :) Syyskuussa koitti odotettu perhematkamme Lontooseen. Esikoisen kanssa lähdimme edeltä ja kävimme tutustumassa Cotswoldsiin, joka oli supersöpö. Matkaohjelmassa oli Harry Potter studiot, Tower, British Museum ja muita perinteisiä turistikohteita. Reissu meni hyvin ja nautimme koko perhe. Reissun jälkeen aloitimme sairastelun. Olimme koko jengi ihan kanttuvei korkeassa kuumeesa ja aivan järkyttäväsä yskässä. Huonoin tuuri kävi keskimmäisellä, joka sai jälkitaudiksi keuhkokuumeen ja päätyi hoitoon Lastenklinikalle. Itsekin olin sairauslomilla yhteensä 3vkoa, kun tauti ei meinannut millään mennä ohitse.


Lokakuu
Sairasteluni jatkui lokakuun puolelle. Jaksoin juuri ja juuri lähteä katsomaan Cirque du Soleilin Varekai-esitystä. Hyvä, että menin, show oli jälleen huikean taidokas. Piristystä työarkeen toi Women in Tech, johon osallistuin kollegoideni Ilonan ja Sirpan kanssa. Konferenssin jälkeen kävimme syömässä Helsinkiin avatussa Masussa. Serkkuni ja hänen vaimonsa kanssa kävimme pelaamassa hyvän huonepakopelin ja sen jälkeen syömässä Rosterista. Minä tykkään huonepakopeleistä aivan hurjasti! Rostersissa lautaselleni valikoitui meritursasta. Loppukuusta olin jo taas ulkoilukunnossa -onneksi! Sairastelun takia rapujuhlat lykkääntyivät lokakuun loppuun Halloweeniksi. Mutta olihan kuitenkin jotkut juhlat ;) Vieraina oli ystäväni Jonna perheineen. Lokakuu kulki sairastelusta johtuen vielä tahmesti ja polvivaivani alkoi ikävästi vaikuttamaan myös selkään, mutta kuukauteen mahtui paljon kivoja juttuja. Reilusti plussan puolella kuitenkin!


Marraskuu
Marraskuussa laittelimme alakertaa kuntoon. Täytyy sanoa, että aikamoinen urakka jää ihan siitäkin, että kuljettaa huonekalujen mukana tulleet pahvit Sorttiasemalle henkilöautolla. Puhumattakaan siitä, että jouduimme tyhjentämään koko astiakaapin ja kirjahyllyt niiden siirtämistä varten. Uudet kalusteet ovat hurmanneet meidän kaikki. Etenkin sohva, kun eteen tuli uusi iso telkkari. Nojatuolin kanssa kipuilimme ja jouduimme tilaamaan ammattikasaajan. Ihan ensimmäinen kerta elämässä :) Pitkästä aikaa kävin katsomassa taidetta, tällä kertaa modernia taidetta Helsinki Contemporary galleriassa. Marraskuun lopussa keskimmäinen pääsi Helsingin pormestarin Suomi 100v juhliin ja vanhemmat saivat koululla ihastella nelosluokkalaisten tanssitaitoja. Kuun loppuun osui myös ystäväni Lauran ja minun joulutorimatka. Tänä vuonna teimme viikonloppuna yhden yön pikkureissu Tallinnaan. Meillä oli onnistunut reissu: hotelli oli ihana, joulutori sympaattinn ja hemmottelimme itseämme jalkahoidolla. Yllättäen tein todella paljon tarpeellisia hankintoja Tallinnan reisulta. Esikoisella ja kuopuksella on synttärit marraskuussa. Hra Kepponen vei kuopuksen Megazonen ja pizzalle ja minä esikoisen Santa Fehen. Marraskuuksi kiva kuukausi - jalkavaivoista huolimatta!


Joulukuu
Joululuu lähti loistavasti käyntiin Haloo Helsingin konsertilla, se oli yksi esikoisen vuoden kohokohdista. Noususuhdannetta jatkoimme juhlimalla koulussa, kotona ja työpaikalla itsenäisyyspäivää. Jouluiset puuhailut veivät mennessään: kävin kukkakurssilla, askartelimme Sirpan kanssa joulukortteja, poikien kanssa tuli leivottua ja he innostuivat kovasti pipareiden koristelusta. Tein jouluretken Turkuun ja tapasin siellä Marikan. Kävimme ihastelemassa ett hem museon joulua ja joulutorilla. Jouluvalmistelut jäivät viime tippaan, mutta ehdin saamaan kaiken valmiiksi.


Sitten elämä näytti nurjat puolensa. Isäni jalka meni aika säpäleiksi hänen kaatuessaan pihalle ja päädyin hoitamaan muistisairasta äitiäni, kunnes sain hänelle väliaikaisen paikan vanhainkodista. Tällä hetkellä tilanne on kunnossa, sekä isäni että äitini ovat asianmukaisessa hoidossa. Välipäivät ovat menneet töitä tehdessä ja vieraillessa vanhempien luona ja hoidellen kaikenlaista heihin liittyvää asiaa.

Vuosi on ollut hyvin antoisa ja siitä on syytä olla kiitollinen. Täysin levollisin mielin en kuitenkaan osaa suhtautua tulevaan. Vanhempieni asiat pyörivät mielessä ja töissäkin on odotettavissa aikamoista turbulenssia. Ensi vuoden haasteet täytyy ottaa vastaan päivä kerrallaan ja keskittyä nauttimaan täysillä hyvistä hetkistä.

Onnellista Uutta Vuotta!